Sointuasteet

Sointuasteet on melko yksinkertainen asia, joka helpottaa mm.

  • transponoimaan yksinkertaisia kappaleita
  • ymmärtämään ja hahmottamaan kappaleiden rakenteita

Luettuasi tämän sivun, voit esimerkiksi ottaa pari lempikappalettasi, hakea niiden soinnut netistä ja kirjoittaa auki niiden sointuasteet. Tämän jälkeen osaat transponoida kappaleet myös muihin sävellajeihin. Saatat myös kokea ahaa-elämyksen – mitä enemmän kappaleita soittelet, sitä useammin huomaat kuinka eri kappaleissa toistuu usein sama sointukierto. Useat kappaleet siis noudattavat samoja kaavoja, jotka perustuvat sointuasteisiin ja sointujen voimasuhteisiin. Tällä sivulla käsittelemme ainoastaan duurisävellajien sointuasteet.

Mikäli duurisävellajien rakentaminen ei ole vielä tuttu, on suositeltavaa, että luet ensiksi sivun Sointujen muodostaminen.

Duurisävellajin sointutyypit ja -asteet

Sointuasteita selvitettäessä lähdetään liikkeelle sävellajin ensimmäisestä sävelestä. Tämän sivun esimerkeissä käytämme G-duuriasteikkoa, jolloin sävellajin sävelet ovat g, a, h, c, d, e ja f#. (Mikäli logiikka duurisävellajien muodostamisen takana ei ole selvä, lue ensiksi sivu Sointujen muodostaminen kitaralla, jolla on selitetty mistä sävellajin sävelet oikein tulevat.)

Sointuasteikossa on siis 7 mahdollista pohjasäveltä, joiden päälle voidaan rakentaa kolmisointuja. Sointutyyppejä ovat duuri ja molli ja lisäksi vielä harvinaisempi nk. vähennetty eli dim-sointu.

Alla olevassa taulukossa on esitetty sointuasteet sekä kullekin asteelle osuva kolmisointu.

 

Aste: I II III IV V VI VII
Duuri Molli Molli Duuri Duuri Molli dim (o)

 

Taulukon mukaisesti siis duurisävellajissa

  • I, IV ja V aste ovat duureja
  • II, III ja VI aste ovat molleja
  • VII aste on vähennetty eli dim-sointu

Ilmaisun yksinkertaistamiseksi ja lyhentämiseksi, sointuasteista käytetään seuraavanlaisia lyhennyksiä.

Aste: I IIm IIIm IV V VIm VIIo

 

G-duurisävellajin kolmisoinnut

Kuten mainittu yllä käytämme tämän sivun esimerkeissä G-duuriasteikkoa, johon kuuluivat sävelet g, a, h, c, d, e ja f#. Kun yllä olevan taulukon mukaan asetamme kyseiset sävelet sointuasteille, saamme aikaan G-duurisävellajiin kuuluvat kolmisoinnut.

G-duuri: G Am Hm C D Em F#o

 

Yllä olevien esimerkkien lisäksi saatat nähdä sointukulkuja, joissa on merkittu esimerkiksi näin: I-V-IV-V7. Viimeinen sointuaste onkin V7 “normaalin” V:n sijaan. Tämä yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että viides sointuaste soitetaankin 7-sointuna eli tässä tapauksessa kyseessä olisi seuraavanlainen sointukierto: G-D-C-D7.


Sivun Sointujen muodostaminen lopussa oli kirjoitettu auki eri duurisävellajeihin kuuluvat kolmisoinnut. Tässä alla samasta taulukosta poimittuja esimerkkejä. Harjoituksen vuoksi transponoida yllä olevan I-V-IV-V7 sointukulun nyt C-duuriin ja sitten A-duuriin. Oikeat vastaukset löydät taulukon alapuolelta.

G-duuri sävellajin kolmisoinnut:
G – Am – Hm – C – D – Em – F#dim

C-duuri sävellajin kolmisoinnut:
C – Dm – Em – F – G – Am – Hdim

A-duuri sävellajin kolmisoinnut:
A – Hm – C#m – D – E – F#m – G#dim

 

 

Vastaukset:
C-duuri: C – G – F – G7
A-duuri: A – E – D – E7

 

 
Kitarat.info