Transponointi kitaralla & taulukko

Kappaleiden transponointi eli sävellajin muuttaminen on välttämätön taito kitaristille. Useasti kappaleiden alkuperäiset sävellajit eivät sovi laulajalle, joten kappaletta tulee joko nostaa tai laskea. Joskus taas kappale saattaa olla helpompi soittaa jollain instrumentilla toisesta sävellajista.

Olemme koonneet oheiseen transponointitaulukkoon duurisävellajit sointuasteittain, joka helpottaa transponointia.

Transponointi taulukko

Klikkaa taulukkoa avataksesi isompana

Lähtiessäsi transponoimaan jotain kappaletta, tulee sinun ensiksi tunnistaa missä sävellajissa kappale kulkee. Useimmiten sävellajin tunnistaa jostain tai kaikista seuraavista elementeistä:

  • Kappale alkaa sävellajin juurisoinnulla (esim. C-duurissa kulkeva kappale alkaa C-duurisoinnulla)
  • Kappaleen kertosäe alkaa juurisoinnulla (säkeistössä kerätty jännite purkautuu kertosäkeen ensimmäiseen sointuun)
  • Kappale loppuu sävellajin juurisointuun (tämän useimmiten kuulee)
Mikäli mikään yllä olevista ei anna varmuutta, voit tutkia kappaleen sointuja ja peilata niitä transponointitaulukkoon. Mihin sävellajiin kappaleen soinnut parhaiten sopivat? Olet hyvin todennäköisesti oikeassa.


Mitä jos jokin sointu ei löydy taulukosta?

Hyvin usein säveltäjät lainaavat sointuja sävellajin ulkopuolelta, jolloin ne eivät löydy oheisesta taulukosta. Näissä tapauksissa yksi “käytännön vippaskonsti” on koittaa asettaa kyseinen sointu sävellajin riville. Minkä sointujen väliin sointu asettuu? Nyt mieti mikä sointu voisi tulla uudessa sävellajissa samaan välikköön, kun etenet kitaran otelaudalla tai pianon koskettimilla sävelasteikkoa ylöspäin?

Vaikka tällä kepulikonstilla saattaa homma nopeutua, suosittelemme kuitenkin, että tutustut tarkemmin transponointiin ja sointujen muodostamisen teoriaan jossain vaiheessa. Kun ymmärtää miten soinnut ja sävellajit rakentuvat, tulee myös transponoinnista helpompaa.

Tutustu myös:

Sointuetsin – yli 900 sointua
Sointutaulukko yleisimmistä soinnuista
Tabulatuurit

 
Kitarat.info