Säröpedaalit kitaralle

Jos ei mitään muuta, niin jokaiselta sähkökitaristilta löytyy vähintään keino saada puhtaan (ns. clean) saundin lisäksi kitarastaan säröä. Oli kyseessä sitten raskaampi heavy tai kevyempi rock, säröä  tarvitaan aina.

Aina säröä saadakseen ei tarvitse välttämättä hankkia erillistä pedaalia, sillä useimmissa vahvistimissa on sisäänrakennettuna ns. särökanava, jota käyttämällä pärjää hyvin alkuun.

Erityisesti siinä vaiheessa jos kitaristi alkaa keikkailemaan ja joutuu / pääsee soittamaan keikkapaikoilla muiden bändien vahvistimilla, tai jos oman vahvistimen särösaundi ei miellytä, tulee eteen tarve hankkia säröefekti(t) erikseen.

Omaa korvaa miellyttävän säröefektin etsiminen ei tyssää tarjonnan vähyyteen. Ei riitä, että etsii säröpedaalia vaan säröefektejä on myös erilaisia: pehmeämpiä overdrive-pedaaleja, asteen verran rosoisempia distortion-efektejä sekä lisäksi fuzzia, metal-säröä sekä erinäisten valmistajien omia yhdistelmiä ja lisäyksiä näihin.

Minkälaisen särön valitsisin?

Särön valinta riippuu luonnollisesti paljon siitä, minkä tyyppistä musiikkia tulee soittamaan. Useimmilla on kuitenkin pedaalilaudassaan vähintään yksi overdrive, jolla pärjää monen genren osalta jo hyvin. Sen lisäksi mitä raskaampaa soittaa, sitä raskaamman kuuloista distortion tai metal-säröä kannattaa lähteä metsästämään. Fuzz puolestaan tuo oman kaltaistaan sävyä säröön, minkä takia monelta löytyy myös sellainen varustuksestaan.

Joitain yleisimpiä säröpedaaleja:

Overdrive-efektit: 

• Tubescreamer (klassikko)
• Mesa Boogie
• Fulltone OCD
• Boss Blues Drive

Distortion-pedaalit:

• Electro Harmonix Big Muff (mm. Hendrix, Santana-saundi)
• T-Rex Mudhoney
• Boss DS-1
• MXR Fullbore Metal