Skaalat eli asteikot

Skaalat (eli asteikot) ovat sooloilun ja improvisaation ydin. Ja tietenkin luovuus. Kitaransoitto alkaa usein sointujen opettelusta sekä eri säestystyyleistä – komppauksesta ja näppäilystä. Mikäli kuitenkin olet sitä sorttia, joka tahtoo joskus lead-kitaristiksi tai ainakin kehittyä riffien soitossa, on skaalojen opettelu luonnollinen askel eteenpäin.

Kitaran skaaloja on monta. Useiden skaalojen ja sointukiertojen yhdistäminen on juuri se hienous, joka mahdollistaa niinkin useantyyppistä musiikkia, kuin mitä kuulemme. Niitä ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkia ulkoa heti ensimmäisen päivän aikana. Harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä ja tahtoa. Esimerkiksi duuri-, molli- ja blues-skaaloilla voi soitella jo useimpien kappaleiden päälle vaikka minkänäköistä sooloa.

Skaalojen harjoittelun lomassa tulee treenattua niin sorminäppäryyttä kuin improvisaatiotakin. Kun skaaloja osaa ulkoa, pystyy soittamaan melkeinpä minkä tahansa biisin päälle riffejä tai sooloja ja saamaan tällä tavalla upeita vivahteita vanhoihin kappaleisiin – tai pystyyn improvisaatiojamit treenikämpällä.

Miten skaaloja luetaan?

Tälle sivustolle lisätyt skaalat on merkitty kitaran otelaudalle. Punaiset pallerot merkkaavat juurisäveltä, siniset skaalan muita säveliä. Esimerkeissämme käytämme juurisävelenä G:tä. (Mikäli et vielä tunne kitaran otelaudalla olevia säveliä, löydät ne tästä kuvasta.)

Tällä sivustolla esitetyissä esimerkeissä skaaloja luetaan niin, että kitara on käännetty samoin päin kuin tabulatuureissa. Ylin kieli on siis kuvassa alimpana. Logiikka taustalla on se, että pitäessäsi kitaraa sylissä, katsot kitaran otelautaa väärinpäin.

Sivustolla esitettyjen skaalojen alta löydät aina kyseisen skaalan tabulatuurimerkinnät. Osa meistä on visuaalisia ihmisiä, joille jää kuvat muistiin helpommin, osalle taas numerot. Rippumatta siitä kumpaan kastiin kuulut, löydät sivustolta itsellesi sopivamman.

Miten skaaloja sovelletaan eri kappaleisiin?

Kitaran skaaloja on helppo soveltaa, kun tietää missä sävellajissa kappale kulkee. (Mikäli et tunne musiikin teoriaa, lue sointujen muodostaminen.) Kun tiedät sävellajin, kuten G-duuri tai G-molli, voit soveltaa skaalaa siihen ja soitto kuulostaa – lähtökohtaisesti – hyvältä.

Kun opettelet eri skaalojen sormitukset ulkoa, voit soveltaa niitä mihin tahansa sävellajiin. Tällä sivustolla esitetyt esimerkit käyttävät g-säveltä juurisävelenä. Mikäli soittamasi kappaleen sävellaji onkin A, voit soveltaa täysin samaa skaalaa ja sormitusta siirtämällä koko sormituskuvion kaksi (2) nauhaa ylemmäs. Toisin sanoen, jos g-duuriskaala alkaa

• 6. kieleltä, 3. nauhalta, vaihda aloitussäveleksi
• 6. kieli ja 5. nauha

Eri skaalat

Valitse alta skaala, jota haluat harjoitella. Suosittelemme aloittamaan duuri- ja molliasteikoista sekä pentatonisista skaaloista. Nämä ovat yleisimmät ja auttavat myös ymmärtämään sävellajeja.

Duuriskaala	Luonnollinen molliskaala	Pentatoninen asteikko
Bluesasteikko